Asuminen Kaupunki Koti Podcast

Millaisiksi kaupunkien kimppakämpät kehittyvät?

September 28, 2017

Blog

Muuttoliike-podcast, osa 2

Kaupunkiaktiivi Arto Sivonen asuu 12-vuotiaan tyttärensä kanssa viidenhengen kimppakämpässä. Koti merkitsee Artolle ihmisiä ja hyvää oloa, mutta paikka murjottamiselle tulee löytyä. Arton mielestä on tärkeää, että tilat joissa vapaa-aikaa vietetään, ovat sen kokoiset ja oloiset joissa viihtyy. Sivoselle yhteisöllinen asuminen on mahdollistanut kodin keskustassa 200 neliön jugendlinnassa merenrannalla – vau!

“Ajatus asua jonkun muun kuin verisukulaisen kanssa voi tuntua pelottavalta. Mutta ajatus siitä, että asuisi yksin pienessä kopperossa eikä näkisi toisenlaisia elämäntapoja, tuntuu vielä pelottavammalta”, Arto pohtii.

Soluasuminen ja kimppakämppä vievät ajatukset helposti opiskelijaelämään, kotibileiden ja oluen täyttämään arkeen. Yhteisöllinen asuminen ei kuitenkaan ole pelkkää juhlintaa, vaikka sitä joskus tehdäänkin ihan kuten muissakin perheissä. Kodissa kuin kodissa on kyse ihmisistä, eikä soluasuminen tai kimppakämppä kerro lainkaan sen asujista vaan asumisjärjestelyistä. Kun oikein tarkkaan ajattelee, ei ydinperheen säännöt tai toimintatavat eroa juuri lainkaan yhteisön normeista.

Arton kysyessä tyttäreltään, haluaisiko hän muuttaa isänsä kanssa kahden kesken asumaan, saa hän kieltävän vastauksen. Isossa ja moninaisessa porukassa on hyvät puolensa. Yhteisöllisessä asumisessa nuoret ja lapset rikastuttavat sosiaalisia taitojaan asumalla muidenkin aikuisten kuin vain omien vanhempiensa kanssa. Palveluiden ostaminen yhteiseen tarpeeseen on helpompaa ja edullisempaa, myös ekologisten valintojen tekeminen on käytännön läheisempää.

“Kodista puhuessa pitäisi puhua enemmän ihmisistä ei vain tiloista”, Arto summaa. Kuuntele miltä yhteisöllinen asuminen tuntuu täällä!

Lue lisää