Asuminen Kaupunki Podcast

Pitääkö Ruotsin asuntokuplan puhkeamisesta olla huolissaan?

December 13, 2017

Blog

Teollistumisessa on meneillään kolmas murros sitten maatalouden ja teollistumisen jälkeen. Kasvukeskukset ovat ottaneet suurempaa roolia murroksessa, koska Suomen maahan ei yksinkertaisesti mahdu 50 yksittäistä kasvukeskusta. Parhaat puolet murroksessa ovat elinkeinoelämän kasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen globaalisti. Millä keinoilla muutoksessa ja kasvussa pysytään mukana ja miten vältymme Ruotsin kaltaiselta asuntokuplalta? Muuttoliike-podcast-sarjamme seitsemännen osan vieraaksi saapui HYPOn pääekonomisti Juhana Brotherus kertomaan omat näkemyksensä tulevaisuudesta.

Suomen tilanne

Asuntomarkkinoita tarkasteltaessa asuntojen hinnat ja kauppamäärät ovat ne tekijät, joista pystyy arvioimaan markkinoiden pulssin ja suunnan. Nuorien pärjääminen asuntomarkkinoilla eli heidän asemansa kyvykkäinä lainan maksajina sekä nostokurkien määrästä kaupunkikuvassa, voi myös arvioida asuntomarkkinoiden tilaa. Pääkaupunkiseudulla 16 % 20-29 vuotiaista asuu omistusasunnoissa ja kunnissa vastaava luku on 27 %. “Syynä suureen eroon todennäköisesti ovat pääkaupunkiseudun korkeampi hintataso ja se, että alueella asuu suhteellisesti enemmän opiskelijoita”, Juhana arvioi.

Ruotsin vaikutukset kotimaahamme

Ruotsissa asuntomarkkinatilanne on lähtenyt hintojensa osalta laskuun, samoin myös asuntokupla on lähtenyt pihisemään pikku hiljaa pienemmäksi. Vaikka Ruotsi onkin vain naapurimaa, vaikuttavat sen markkinat Suomen tilanteeseen. Ruotsi on Suomen yksi tärkeimpiä vientimaita, jolloin asuntokuplan puhkeaminen näkyisi kulutustuotteiden menekissä – samoin tavoin kuin Venäjän vientikielto horjutti kotimaamme markkinoita.

Pankkien osalta suuret toimijat ovat samat kuin Suomessa. Mikäli Ruotsissa olisi tarpeen kiristää lainakattoja, näkyisivät tämän kaltaiset toiminnot myös Suomessa. Kotimaassamme keskimäärin joka toinen pankkilaina on myyty ulkomaiselle sijoittajalle. Mikäli esimerkiksi saksalainen vakuutusyhtiö kokee tappiota ruotsalaisesta sijoituskohteestaan, voi pohjoismaisuus syödä suomalaisten lainojen potentiaalisuutta sijoittajan silmissä. ”Naapurille ei kannata huonoa onnea tässä toivoa”, Juhana tiivistää.

Keinot asuntokuplan välttämiselle

Mitä sitten Suomessa tehdään asuntokuplan syntymisen ehkäisemiseksi? “Ainakin rakennetaan paljon uutta”, Juhana kertoo. Esimerkiksi Vantaan kaupungilla on rohkeat suuntaviivat toiminnalleen rakentamisen osalla. Vantaa rakentaa myös suhteessa asukaslukuunsa enemmän kuin Helsinki. Katsopa vaikkapa seuraavan kerran kun kehäradan varrella matkustat, sen ympärille rakentuvia kaupungin kaltaisia ympäristöjä. Yksinkertaisesti rakentaminen on ainoa keino, jolla torjutaan asuntokuplaa. Hinnat eivät tällöin karkaa käsistä ja samalla rakentaminen maltillistaa hintojen kohoamista.

Itse rakentamisessa olisi parantamisen varaa. Järkevöittämisellä pystyttäisiin alentamaan rakentamisen kustannuksia. Tällaisia järkeistämistä kaipaavia säädöksiä ovat esimerkiksi autopaikkavaatimukset keskusta-alueilla, maan alle rakennettavat parkkihallit nostavat asutojen neliöhintoja tuntuvasti.  Esteettömyysasiat uudisrakentamisessa, kuinka tarpeellisia ovat jokaiseen uudiskohteeseen tehdyt pyörätuolinmentävät saniteettitilat.

Norjassa on tehty konkreettisia muutoksia lainakattoihin, millä on edesautettu nuoria omistusasuntoon kiinni. Oslossa huolestuttiin erityisesti pienten asuntojen karkaamisesta nuorien käsistä sijoittajien käsiin. Norjassa tehtiin lakimuutos, jossa asuntosijoittajille lainakatoksi asetettiin 60 %, kun taas asukkaalla lainakatto on 80 %. Päätöksellä on ollut positiivinen vaikutus asuntopolun muodostumisessa: nuoret ovat päässeet paremmin kiinni pieniin asuntoihin.

Lue lisää