Tehdään yhdessä Työkulttuuri Vuorovaikutus

Perspektiiviä omiin ajatusmalleihin maailmalta

February 23, 2018

Blog

Kuten eräs vanhempi tieteenharjoittaja aikoinaan tokaisi, “Opiskelu on ihmisen parasta aikaa, ja vaihto-opiskelu vielä parempaa.” Palattuani pari kuukautta sitten kuuman kosteasta Singaporesta takaisin jouluiseen Suomeen, kyseinen lausahdus kuvasi fiilistäni täydellisesti. Vaikka viisi kuukautta Kaakkois-Aasiassa opiskelun ja reissaamisen parissa oli yksi elämäni mieleenpainuvimmista kokemuksista, toisaalta paluu Suomeen ja samalla Firalle diplomityön pariin on sujunut yllättävänkin kivuttomasti. Ehkä paluun kulttuurishokki odottaa vielä tuloaan.

Uusi ympäristö muuttaa ajattelutapaa

Vaihdossa parasta ei ollut yksistään opiskelu, reissaaminen tai paikallinen kulttuuri, vaan näiden kolmen yhteenkietoutunut kokonaisuus. Jälkeenpäin on jopa hieman vaikea muistaa, tarttuiko juuri tuo tietty ajatus mukaan kurssilla käydystä casesta, brasilialaisen vaihtarin kanssa käydystä kahvipöytäkeskustelusta vai omista pohdinnoista Sydneyn oopperatalon portailla. Joka tapauksessa oli hienoa oivaltaa, kuinka erilailla sitä käsittelee ja oppii asioita silloin, kun ne näyttäytyvät eri tilanteessa, tai kun asioita pohtii erilaisten ihmisten kanssa poikkeavassa ympäristössä. Samalla opin tunnistamaan omia ajattelun vinoumia, joita normaalin arjen kiireen keskellä on vaikea – tai jopa miltei mahdoton – havaita.

Yhtä oikeaa tapaa lähestyä asioita ei ole olemassa, vaikka omat vinoutuneet toimintatapamme tuppaavat näyttäytymään meille aina sinä ainoana ja oikeana vaihtoehtona. Omaa tapaa tehdä asioita olisi hyvä aina silloin tällöin kyseenalaistaa ja  omia vinoutumia haastaa. Ja mikään ei ole parempi keino ravistella omia rutiineitaan kuin uusien ja erilaisten ihmisten kanssa toimiminen. Eikä heidän hassulta vaikuttavia lähetymistapoja pidä vähätellä vaan ennemmikin pohtia: “kumpi tässä tekeekään asiat nurinkurisesti?”

Kokonaisuudesta yksityiskohtiin vai toisinpäin?

Yksi viisikuukautisen reissuni tärkeimmistä opeista olikin hahmottaa länsimaalaisen ja aasialaisen kulttuurin samankaltaisuuksia ja eroja. Vaikka Singapore on saanut hyvin paljon vaikutteita eurooppalaisesta ja amerikkalaisesta kulttuurista, on työmoraali ja -tyyli silti vahvasti aasialaisvaikutteinen. Siinä missä pohjoismaalainen opiskelija painottaa kokouksissa tehokkuutta ja asiakeskeisyyttä,  Singaporelaisten kanssa tekemä ryhmätyösessio saattaa venyä kuusituntiseksi tilaisuudeksi jossa ensimmäiset kaksi tuntia käydään kuulumisia läpi, välissä otetaan päiväunet eikä lopussa vielä olla ihan varmoja mitä tehdään seuraavaksi.

Vaikka paikallisten menettelytavat tuntuivat varsinkin aluksi suorastaan järjettömiltä, kyse on kuitenkin oikeastaan vain siitä mihin oma kulttuurimme on meidät totuttanut. Singaporessa kerrostaloja rakennetaan miltei kerros per päivä, joten ehkä heidän ajattelumalleissaan onkin jotain muutakin kuin hulluutta?

Kärjistäen, me suomalaiset haluamme ensin hahmottaa kokonaiskuvan ja siirtyä sen kautta detaljeihin, nopeasti. Singaporelaiselle on tärkeää ymmärtää aluksi detaljit millintarkasti ennenkuin hän on valmis käsittelemään asiaa yleisemmällä tasolla. Tutkimus- ja tuotekehityksen kurssini professori “Budi” kiteytti näkökulman mielestäni erinomaisesti:

“Länsimaalaiset lähtevät liikkeelle kokonaisuudesta, ja he ovat yleensä erinomaisia jatkojalostamaan ja jalkauttamaan jo valmiita ideoita. Toisaalta aasialainen tapa lähteä liikkeelle yksityiskohdasta kohti kokonaisuutta tekee heistä erinomaisia innovoimaan uusia ratkaisuja ja kyseenalaistamaan vanhoja malleja. Täydellisessä maailmassa suomalaiset jalkauttaisivat ja toteuttaisivat japanilaisten ideoimia tuotteita.”

Myönnän, kuvaus on stereotypinen, mutta siinä on silti myös pala totuutta.  Kaksi täysin erilaista lähestymistapaa eivät pelkästään voi toimia yhdessä, vaan ne voivat toisiaan täydentämällä yltää johonkin mihin yksittäisellä lähestymistavalla on mahdoton päästä! Ja vaikka Budin “täydellistä maailmaa” on vaikea tuoda silmänräpäyksessä rakennusalalle, on siinä silti oppimisen kannalta paljonkin järkeä: eri prosessin vaiheet vaativat erilaista osaamista, jossa monialaisuus on vahvuus eikä heikkous.

Oivallukset käytäntöön

Mikäli syksyn oppeja pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen, olisivat kärjessä ehdottomasti kyky kyseenalaistaa omia ajatusmalleja sekä yhteistyön tärkeys erilaisten ihmisten ja kulttuurien välillä. Opit kietoutuvatkin hyvin yhteen tammikuussa aloittamani diplopmityön kanssa, jossa tutkin suunnittelun ohjauksen oppimista jatkuvaa palautetta hyödyntäen.  Tämä onkin loistava paikka tuoda vaihdon ylätason ajatuksia mukaan omaan ja Firan käytännön toimintaan! Toistaiseksi diplomityötä tehdessäni hienointa on ollut huomata, kuinka hyvin nämä vaihtoreissusta saadut oivallukset resonoivat Firan arvojen ja toiminnan kanssa. Ehkä tässä on yksi syy siihen minkä takia “paluukulttuurishokki” ei ole vielä iskenyt.

Jatketaan siis hommia samaan malliin, kuitenkin vielä hieman avoimemmin ja erilaisuutta hieman paremmin ymmärtäen!

Lue lisää