Podcast

Miten digitalisaatio vaikuttaa asumiseen ja rakentamiseen?

December 5, 2017

Blog

 

Muuttoliike-podcast, osa 6

Tarjoaisiko digitalisaatio reseptit rakennusalan haasteisiin? Entä miten asiakas voidaan kytkeä tulevaisuudessa rakentamisen teknologisiin ratkaisuihin? Kuinka osaisimme kääntää ajattelumme siihen, että asukkaat pääsisivät vaikuttamaan oikeasti elinympäristöönsä? Kulttuurimme on vahvistunut rakennetun ympäristön kautta, eikä sen asukkaidensa summasta. Firalla tavoitteenamme on kehittää alustoja ja foorumeita, joiden kautta yksilö pääsee vaikuttamaan.

Muuttoliike-podcast-sarjan kuudennen osan vieraaksi saapui täysiverinen firalainen Julius Tuomikoski. Julius kertoo kysyneensä kollegaltaan ennen haastattelua, miten digitalisaatio näkyy rakennusalalla. Vastaus oli tyhjentävä: ”Ei se näy”. Pintaa on ehditty vasta raapaista, sillä rakentamisen suunnitteluvaihe on digitalisoitunut. Digitaalinen vallankumous on tulossa, ja sen tuomiin muutoksiin on jo tässä vaiheessa hypättävä kyytiin.

Ihminen keskiöön

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ympäristöönsä ovat mitättömät, ja kuluttajan on täysin mahdotonta tarttua rakentamisen ratkaisuihin. Firalla askel kohti asukkaan vaikuttamista ympäristöönsä on otettu. Se on ryhmärakentaminen: kerrostalo, jonka rakennuttajina toimivat sen asukkaat. Digitaaliset ratkaisut tuovat asukasta lähemmäs rakentamista, ja toivottavasti tulevaisuudessa antavat enemmän vaikutusvaltaa asunnon ostajalle. Tulevaisuudessa asunnon ostaminen voisi toimia verkkokaupan malliin: valmiista valikoimasta otettaisiin sopivat ratkaisut omiin tarpeisiin aina keittiöstä eteiseen saakka.

Tällä hetkellä digitaaliset ratkaisut avustavat muun muassa aikataulutuksessa, niistä esimerkkinä Firan oma SiteDrive-aikataulutusohjelma. Tiedon siirtäminen ja saaminen kaikkien käsille ajankohdasta riippumatta on ratkaisevaa. Lopussa kiitos seisoo asiakkaan edessä.

Digitalisaation avustamia ratkaisuja

Kodin hankinta on elämän suuria käännöskohtia, on siis turhauttavaa, että yksilölliset ratkaisut kodin elinkaarta ajatellen eivät ole vielä mahdollisia. Toinen esimerkki löytyy putkiremontista, jonka yleinen haitta-aika asukkaan näkökulmasta on 12 viikkoa. Kolme kuukautta asuinkustannuksia lisää omasta pussista ei kuulosta kovin houkuttelevalta, tuumaa Radio Helsingin Meri-Tuuli Väntsi.

Digitalisaatio on auttanut putkiremontin logiikan haastamisessa. Miksi pitäisi tehdä yksi kokonaisuus kerrallaan, kun on mahdollista aloittaa remontin seuraava vaihe heti edellisen valmistuttua. Tieto edellisen työvaiheen valmistumisesta on merkki seuraavalle tulla tekemään hänen osuutensa. Muutokset toimintatavoissa vaativat keskijohdolta vankkaa osaamista. Juuri heidän on saatava tiimiläisensa mukaansa ja innostaa heitä parempiin suorituksiin, Julius kertoo.

Miltä sitten tulevaisuus voi näyttää kodin tai kaiken kerättävän datan suhteen? Uudisrakentamisessa taloihin voidaan tuoda tekniikkaa avustamaan jokapäiväisiä askareita, kuten jääkaappi, joka osaa itse tilata lisää maitoa. Tai energiankulutuksen optimointia: tarpeettomien valojen sammutus tai ilmastoinnin säätäminen. Älyrakentaminen ottanee suuria harppauksia lähivuosina eteenpäin, koska kankeista ratkaisuista voi hypätä suoraan yli ja hyödyntää oikeasti toimivia ratkaisuja. Tätä voisi verrata kehitysmaahan: ei keksitä pyörää uudestaan vaan otetaan käyttöön vaan ne struktuurit, jotka on todettu käytännössä toimiviksi, Julius selventää.

Digitalisaatiosta löytynee ratkaisu moneen haasteeseen. Sen mahdollisuudet on nähtävä positiivisena ja totuttuja toimintatapoja on haastettava. Muutos tapahtuu vasta kun muutamme omia toimintatapojamme.

Lue lisää