Asumisen muutos Asumisosuuskunta

Mihin tarvitaan asunto-osuuskuntaa?

February 6, 2019

Blog

Suomessa asuva vuokralainen käyttää tuloistaan asumiseen keskimäärin 30 prosenttia OECD-tilastojen mukaan. Summa on jäsenmaiden toiseksi korkein.

Asumisen hinta riippuu yhä enemmän asuinpaikasta. Monilla paikkakunnilla asunnot ovat jo liiankin halpoja, eivätkä ne silti mene kaupaksi. Markkinataloudessa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Siksi halutuilla paikoilla asunnot ovat ja tulevat aina olemaan kalliita.

Valmius maksaa asumisen kustannuksia vaihtelee

Asumisen kalleus on myös suhteessa henkilön varallisuuteen. Tuhannen euron asumiskustannus on eri asia 1500 ja 2500 euron käteen jäävillä tuloilla.

Velattomissa omistusasunnoissa asuvat henkilöt eivät kärsi asumisen kalleudesta. Vaikka nostopaineita jo onkin, lainojen korotkin ovat vielä poikkeuksellisen alhaalla, joka hyödyttää asuntovelallisia. Jakauman toisessa päässä ovat henkilöt, joiden asumisen kuluihin yhteiskunta osallistuu tukien muodossa. Näiden ääripäiden välissä on se porukka, joka varsinaisesti pyörittää asuntomarkkinoita, keskituloiset, jotka maksavat suurimman osan veroista.

Erilaisia asumismuotoja on niukasti

Arvioni mukaan ongelma on nimenomaan vapaarahoitteisen vuokra-asumisen kalleus. Henkilöt tai kotitaloudet, jotka eivät tulorajojen vuoksi pääse valtion tukemiin tai hinnaltaan säädeltyihin vuokra-asuntoihin, maksavat niin sanottuja markkinavuokria. Heidän pitäisi kuitenkin pystyä samalla säästämään rahaa omistusasuntoon, muuten asumisura on tukossa.

Oma arvioni on, että merkittävälle määrälle keskituloisia ihmisiä ei ole tarjolla riittävästi erilaisia vaihtoehtoja miten, missä ja millä hinnalla asua.

Toinen tärkeä kohderyhmä ovat ihmiset, joiden tulot pienenevät. Kun kilpailu pienistä kohtuuhintaisista asunnoista on kovaa, mahdollisuuksia siirtyä pienempään ja edullisempaan asuntoon on tarjolla todella vähän.

Uusia asumisen palveluita tarvitaan

Lähes kaikilla rakennusliikkeillä on oma konseptinsa asuntorakentamisessa, joka on suunnattu kohtuuhintaisia asuntoja etsiville. Tunnetuin niistä lienee Skanskan Boklok-konsepti, joka on kehitetty yhdessä Ikean kanssa. Vastikään Lehto Group julkaisi myös oman mallinsa.

Yksi vaihtoehto tuottaa kohtuuhintaisia asukkaiden tarpeita vastaavia asuntoja on myös ryhmärakennuttaminen. Myös Firalla ryhmärakennetaan, seuraavaksi Sompasaarenlaiturilla. Asumisosuuskunta eroaa kuitenkin ryhmärakennuttamisesta monessakin kohtaa, kuten odotusajassa ja maksuosuudessa.

Kehitteillä olevia kokonaisuuksia asumisen palveluihin

Gamified Cohousing on pelillistänyt vanhojen rakennusten uusiokäytön. Ohjelman avulla asukas voi osallistua asunnon ja asuntokohteen yhteistilojen suunnitteluun. Ensimmäinen pilottikohde Gamified Cohousingilla on Lohjalla sijaitseva Hyrsylän koulu, jota valittu ryhmä kehittää yhteisöasumiskäyttöön.

Järvenpään Mestariasuntojen osuuskuntamallin lähtökohtana on tuottaa pysyvästi kohtuuhintaisia asuntoja paikallisille. Asunto-osuuskunnan perustaa Mestariasunnot, joka sijoittaa hankkeiden edellyttämät omarahoitusosuudet. Mestariasunnoilla on suunnitelmissa perustaa yksi osuuskunta, jonka omistuksessa olisi useampi asuntokohde. Tonttivarauksia Mestariasunnoilla on useampi osuuskuntamallille ja tarkoituksena on selvittää, olisiko nykyisistä vuokra-asunnoista osa mahdollista muuttaa osuuskunta-asunnoiksi.

Village Co-living on konsepti, joka osallistaa tulevan asuintalon käyttäjiä hankkeeseen jo suunnittelusta lähtien. Keskeinen teema konseptissa on kohtuuhintaisuus, johon hankkeen osapuolet sitoutuvat. Village Co-living on hakenut tonttia Vantaan kaupungilta, johon on suunnitteilla puurakenteinen kerrostalo.

Yhteisöllistä senioritaloa kehitetään Tampereen Yliopiston Sote dialogit -hankkeen ja Aunen ja Erkin kotisäätiön kanssa. Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen senioritalo, jonka asukkaat tulevat olla yli 55-vuotiaita. Hankkeen kantavina teemoina ovat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.

Fira Osku -asumisosuuskunta

Firan asumisosuuskuntamallissa osuuskunnat ovat aidosti jäsentensä määräysvallassa ja osuuskunnat ovat kiinteistökohtaisia. Firalla on tonttivaraukset Helsingin Koskelasta ja Vantaan Koivuhaasta. Olemme laatineet suunnitelmat tuleville kerrostaloille, keräämme osuuskunnan jäsenet kasaan, jonka jälkeen hankkeen lainalle haetaan valtion takaus.

Tutustu asumisosuuskuntamalliimme Fira Oskuun täällä

Tutustu Koskelan kohteeseen täällä

Haluatko kuulla ensimmäisten joukossa uusista Asumisosuuskunnista? Jätä sähköpostiosoitteesi ja liity asumisen etujoukkoon!



Lisätietoja:

Samuel Kopperoinen
Asumisosuuskunta-ohjelman omistaja
+358 4073 65049
samuel.kopperoinen@fira.fi

Kirjoittaja

Samuel Kopperoinen

Asumisosuuskunta -ohjelman omistaja
Fira Osku
+358 4073 65049

Lue lisää