Rakentaminen Rakentamisen ABC Tahtiaika

Luppoaika vs. tahtiaika

October 18, 2018

Blog

Tahti määrittää toimintaamme, se luo harmoniaa ja systemaattisuutta. Sydämemme sykkii tietyssä tahdissa, vuorokauden rytmi toistaa samaa kaavaa ja musiikki soi tietyssä tahdissa. Elämä heittäisi kuperkeikkaa, jos yö tulisikin vastaan heti aamun jälkeen. Kokonaisuus muuttuisi, jos orkesterin yksi soittajista, soittaisi väärää kappaletta.

Rakennuksen luppoaika

Luppoajalla tarkoitamme rakennuksen aikaa, jolloin kohteessa ei tapahdu mitään hankkeen etenemiseksi. Työmaa on siis tyhjillään: Suunnitelmat tarvitsevat tarkennusta, tarvittavat materiaalit uupuvat tai henkilö, joka työn tekee. Tai edellinen työvaihe takkuaa, jolloin seuraavat vaiheet joutuvat odottamaan.

Tahtiaika

Tahtiaika on vanha keksintö, jota hyödynnetään jo rakennusalalla sekä tuotantolaitoksissa. Tahtiaikaa voi ajatella aikayksikkönä, jonka puitteissa tuote tai sen osa täytyy valmistua, jotta pysytään sovitussa aikataulussa. Tahtiaikatuotannossa kokonaisuus palastellaan pienempiin osiin, tahteihin eli eräkokonaisuuksiin.

Otetaan esimerkiksi kerrostalon wc-tilojen kalustus. Kerrostalosta löytyy yhteensä 10 kalustettavaa tilaa kolmessa kerroksessa, jokaiselle asunnolle on varattu 4 tuntia. Asentaja aloittaa ensimmäisen kerroksen asunnoista ja siirtyy järjestyksessä eteenpäin seuraaviin asuntoihin. Näin seuraavan vaiheen työt voidaan aloittaa, kun työntekijä on siirtynyt seuraavaan asuntoon. Samaan aikaan asunnoissa voidaan hoitaa muitakin työtehtäviä, vaikkapa keittiön puolella.

Toinen loistava esimerkki löytyy autotehtaista. Autot valmistuvat linjassa, jossa auton rakentaminen on mietitty ja järjestetty tarkasti. Näin nelipyöräisen valmistuminen, eli tuotteen läpimenoaika, pystytään hoitamaan kysynnän vaatimalla tahdilla. Samalla linjassa päästään nopeasti huomaamaan laatuongelmat ja ratkaisemaan ne ennen kuin tuote valmistuu linjalta.

Kohti yhteistä päämäärää

Kun asiat hoituvat tietyssä rytmissä, vaatii se taakseen suunnitelmallisuutta, prosesseja, työkaluja ja yhteisen tavoitteen. Tahtiaikaan ei päästä vain yhteisellä päätöksellä, jokaisen projektiin osallistuvan on sisäistettävä ajatus siitä, että jokainen meistä vaikuttaa omalla työllään lopputulokseen.

Orkesterin on soitettava samassa tahdissa, jotta palaset loksahtavat paikoilleen. Jos nuotit puuttuvat yksittäisestä tahdista, on soittajan vaikea tietää, mitä sointuja hänen odotetaan soittavan. Kiireessä tehdyt tehtävät, eivät takaa tuotteen laatua. Osa-kokonaisuudet on tahditettava oikein, jotta lopputulos on vaatimuksien mukainen.

Tahtiajan myötä tuotteen laatu paranee, koska valmistus on jaettu osiin, ja mahdolliset laatuvirheet huomataan osioiden siirtymäkohdissa, eikä vasta valmiissa lopputuloksessa.

Virtaustehokkuus ennen prosessitehokkuutta

Tahtiaika rakennusalalla on monimuotoinen kokonaisuus, joka selkeyttää tekemistä. Suunnitelmien tarkkuus niin tilaajan kuin työntekijän kannalta, edellisen työvaiheen tilanne sekä materiaalien saatavuus vaikuttavat suuresti siihen, miten hyvin tahdissa pysytään. Hankkeen kaikkien osapuolien on sitouduttava toimintatapaan ja yhteiseen päämäärään, jotta tahtiaika voi toteutua.

Rytmitetty tuotanto osoittaa hyötynsä, kun se ajatellaan koko organisaation toimintamallina. Tuotanto-organisaatiossa hankkeet sulautuvat rakennettuun koneistoon: virtaavat sen läpi.


Onnistu työmaalla -raportti

Lue lisää:
Tiedolla johtaminen vähentää kitkaa
Case Capella – Tahtiaikatuotanto, digitaalisuus ja työnjohto avainroolissa 
Capella on monelle koti


Lue lisää