Putkiremontti

Korjausrakentaja, älä tuijota katetta vaan läpimenoaikaa

March 2, 2017

Blog

”Rakennusliikkeen tulos on yhtä kuin työmaiden tulosten yhteenlaskettu summa.” Rakennusalan ammattilaiselle tämä on tuttu kaava. Ainoa ongelma on, että se ei pidä paikkaansa.

Rakennusalalla on yleisesti vallalla ajattelutapa, jossa yksittäisen työmaan katetta pidetään tuloksen tekemisen avaimena. Se on kuin jääkiekkojoukkue ajattelisi syyskauden kovan tuloskunnon kantavan playoff-kevään läpi. Tämä ilmiö on yksi merkittävä syy siihen, miksi rakennusalan tuottavuuden kehitys on viimeiset vuosikymmenet keikkunut samalla kuolleen miehen sydänkäyrällä kuin julkisen sektorin kehitys.

lapimenoaika_fira

Valmistavassa teollisuudessa on jo kauan tiedetty, että tulos tehdään valmistuneiden tuotteiden määrällä. Suuret voimavarat on keskitetty optimoimaan läpivirtausta, eli sitä kuinka linjasto pystyy tuottamaan mahdollisimman paljon valmista tuotetta. Palatakseni jääkiekkotermeihin, tekemistä ajatellaan turnauksena yksittäisen ottelun sijaan.

Tutkimustemme mukaan rakennusliikkeen, niin korjaus- kuin uudispuolella toimivan, on jo olemassa olevilla resursseilla mahdollista jopa tuplata läpivirranneiden työmaiden määrä. Siitä on helppo ajatella ainakin kahdesta näkökulmasta.

Ensin tarkasteluun tulisi ottaa yksittäinen työmaa, ja parantaa läpivirtausta sen osalta. Tässä hyvä työkalu on työvaihekohtainen tahtiaika-ajattelu, jossa pureudutaan läpimenoajan kannalta kriittisimmän polun aikataulutukseen. Kuten olemme putkiremonteissa havainneet, tyhjäkäyntiä on valtavasti ja potentiaalia olisi päästä jopa viikon asukashaitta-aikoihin.

Toiseksi täytyy tarkastella useiden työmaiden aikatauluttamista peräkkäin. Miten toimivaksi todettu kokoonpano eri urakoitsijoita pääsisi jatkamaan seuraavalle työmaalle jouhevasti ja hajoamatta?

lapimenoaika_fira

Ajattelutapa suhteessa urakoitsijayhteisöön on perinteisesti ”vastaava työnjohtaja –keskeinen”. Jatkuvuuden kannalta ongelmallista on, että vastaava työnjohtaja on sidottu projektiin jo ennen käytännön rakennustöiden alkamista, sekä vielä niiden päättymisen jälkeen.

Tästä syystä on lähes mahdotonta, että sama toteuttajaporukka säilyisi peräkkäisissä projekteissa. Yhteinen kehittäminen ja kehittyminen, sekä porukan hitsautuminen harmoniseksi kokonaisuudeksi on hyvin hankalaa. Kääntäen, jos sama kokoonpano tekisi esimerkiksi seuraavat kymmenen projektia yhdessä, homma toimisi todennäköisesti aivan eri tehokkuusluvuilla.

Voisiko tähän ratkaisuna ajatella esimerkiksi kahden vastaavan työnjohtajan vuorovetoa, jossa projektien aktiiviset työvaiheet aikataulutettaisiin peräkkäin ja valmisteluvaihe menisi päällekkäin edellisen projektin kanssa ja viimeistelyvaihe päällekkäin seuraavan projektin kanssa?

Lyhennettäessä läpimenoaikaa 20 prosenttia, ja aikataulutettaessa projektit jatkuvasti virtaavana nauhana, omalle pääomalle saataisiin jopa kaksinkertainen tuotto. Tämä antaa varmasti tarpeeksi vahvan perusteen lähteä ainakin kokeilemaan uudenlaista aikataulutusta.

Kirjoittaja Julius Tuomikoski haluaa tehdä rakennusalalla positiivisen vallankumouksen älykkäiden digitaalisten välineiden, avoimemman kulttuurin sekä maailmanluokan myynnin ja markkinoinnin avulla.

Lue lisää