Kenelle osuuskunta-asuminen sopii?

Olemme miettineet asumisosuuskunnan mallin kehittämisen aikana, keitä asumisosuuskunta palvelisi parhaiten. Koska kysymyksessä on uudenlainen rahoitus- ja hallintomalli, kysyntää löytyy sieltä, missä tarvitaan uusia asukkaiden tarpeita vastaavia asuntoja.

Jos malli on kaikille kaikkia, se ei loppujen lopuksi ole kenellekään mitään

Asumista tutkitaan valtavasti. Kaikenlaisia tilastoja, kyselyitä ja selvityksiä julkaistaan jatkuvasti. Käytännössä niitä vaivaa yksi ongelma. Ne liikkuvat yleensä niin yleisellä tasolla, että ne eivät kerro kuvattavasta ongelmasta juurikaan mitään. Asumisesta mennään nopeasti yleiseen yhteiskuntatutkimukseen. Asuinalueiden tutkimisesta on lyhyt matka asukkaiden tulotasoja, koulutusta ja vaikka työllisyysastetta koskeviin selvityksiin. Siksi pitää fokusoida.

Kohti kohtuuhintaista asuinrakentamista

Luin Jan Vapaavuoren kirjaa Puoliholtiton Suomi, jossa hän avaa mielenkiintoisia näkökulmia. Tiesitkö muun muassa sitä, että 50 vuotta sitten Suomi oli Olympialaisissa säännönmukaisesti yksi eniten mitaleita saaneista maista, ei vaan talvella vaan myös kesällä. Nyt se tuntuu lähes uskomattomalta.

Olympialaisvertaus on siinä mielessä hyvä, että samanlaista kilpailua kansat käyvät elintasosta. Siinä me suomalaiset olemme maailman kovinta kärkeä. Kansainvälisessä elintasokilpailussa kysymys tehokkaasta toiminnasta kotimarkkinoilla on ensiarvoisen tärkeää. Emme voi haaskata rahoja kohteisiin, jotka eivät vie meitä eteenpäin. Asuntojen rakentaminen on yksi tällainen kohde.

Meillä on normeja, jotka käskevät rakentamaan korkealaatuista kaupunkikuvaa, esteettömyyttä, energiatehokkuutta, turvallisuutta ja montaa muuta tavoitetta. Meillä ei ole kuitenkaan normia, joka käskisi rakentaa edullisia asuntoja.

Ratkaisut ihmisten ehdoilla – hyödyt asukkaille

Kysytään asukkailta, mitä asunnossa minimissään on oltava. Sitten tehdään asuntoja, joissa nuo asiat ovat, mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti. Järjestetään rakentaminen ja omistaminen niin, että mahdollisimman suuri osa matkan aikana syntyneestä hyödystä valuu loppuasiakkaalle edullisempana asumisena.

Tästä aika luontevasti löytyi myös asiakassegmentti; ihmiset, jotka maksavat asumisensa itse kokonaan tai lähes kokonaan. Heitä kiinnostaa, kuinka suuren osan tuloistaan he asumiseen laittavat ja mitä he rahallaan saavat. Voisimmeko halpuuden sijasta tarjota joltain osin enemmän vastinetta samalla rahalla? Kyllä voimme, vaikkapa kaksion hinnalla kolmio.

Olemme Firassa tutkineet asumisen liiketoimintamalleja ja havainneet, että Suomesta ovat puuttuneet viime vuosiin asti kohtuuhintaiseen asumiseen tähtäävät liiketoimintamallit. Nyt monet rakennusliikkeet ovat heränneet ja tuoneet markkinoille uusia palveluita, joiden tavoitteena on tuottaa uusia kohtuuhintaisia asuntoja. Niiden keskiössä pitäisi olla tavallinen keskituloinen ihminen, hänen resurssinsa ja tarpeensa.

Tutustu asumisosuuskuntamalliimme Fira Oskuun täällä!

Haluatko kuulla ensimmäisten joukossa uusista Asumisosuuskunnista? Jätä sähköpostiosoitteesi ja liity asumisen etujoukkoon!

Lisätietoja:

Samuel Kopperoinen
Asumisosuuskunta-ohjelman omistaja
+358 4073 65049
samuel.kopperoinen@fira.fi