Asuntoja asukkaiden tarpeisiin

Asunnon omistamiseen löytyy aina jokin syy – katto pään päälle, sijoitus tai lisää asukkaita kaupunkiin. Sijoittajalla tämä syy on pyrkimys tuottoon. Työnantajalle tämä syy voi olla työvoiman saannin jatkuvuuden turvaaminen. Kunnalle syy voi olla saada lisää asukkaita ja sitä kautta veronmaksajia. Asukkaalle syy on hyvin yksinkertainen, tarve saada katto pään päälle.

Syvemmät syyt ovat tietysti paljon monivivahteisempia liittyen asumismukavuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja viime kädessä ihmisten sosiaaliseen profiloitumiseen asuinpaikan ja asumismuodon mukaan.

Omistajan tarpeet ja odotukset vaikuttavat asumisen hintaan ja laatuun

Omistajan syyt vaikuttavat niin sanottuun omistajapolitiikkaan. Työnantajan tavoitteet eivät toteudu, jos samat asukkaat asuvat asunnoissa liian pitkään. Varattuina olevat asunnot eivät edistä rekrytointia. Tyhjänäkään asuntoja ei kannata pitää. Asuntoja vuokrataan siksi helposti muillekin kuin firman työntekijöille, tällöin vuokraus ei kuitenkaan tue asuntojen omistamisen alkuperäistä tavoitetta.

Pisimmälle menevässä tapauksessa yritys lopettaa toiminnan jollain paikkakunnalla. Siitä voi seurata asuntojen hintojen merkittäväkin lasku, jos yritys on ollut paikallistaloudessa merkittävä työnantaja. Silloin asunnoista voi aiheutua omistajalle merkittävääkin tappiota.

Omistajapolitiikka vaikuttaa omistajan tekemiin ratkaisuihin myös lyhyellä aikavälillä. Sijoittaja pyrkii hinnoittelemaan asunnot mahdollisimman kalliiksi, koska silloin hän saa sijoitukselleen parhaan tuoton. Yritys, joka tuottaa asumispalveluita työntekijöilleen ei välttämättä tee niin.

Vuokratalon rakentamiseen vaikuttaa myös se, jos sijoittaja omistaa kohteen rakentamisen ajan. Useilla sijoittajilla on vuosikymmenten kokemus asuntojen rakennuttamisesta ja vuokraamisesta. Heille on kertynyt paljon tietoa esimerkiksi erilaisten rakenneratkaisuiden toimivuudesta, hyvästä asuntojen koosta ja sopivasta varustelutasosta. Kun sijoittaja omistaa kohteen rakentamisen aikana, voi asukkaan kuuleminen hankkekehitysvaiheessa jäädä yksipuoleiseksi.

Emme gryndaa

Yksi osuuskuntaselvityksen käynnistymisen keskeisiä syitä Firalla oli se, että me emme gryndaa. Emme omista tontteja, joille rakennamme ja myy asuntoja eteenpäin. Rakennamme vain kolmannelle osapuolelle, tilaajan tarpeeseen. Se on myös mahdollistanut uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisen.

Uskomme, että markkinoilla olisi tilaa aivan uudenlaiselle tavalla toimia. Sellaiselle, jossa talo tekee ihmisten hyväksi töitä, ei niin, että ihmiset tekevät talolle töitä.

Asukkaat tekevät talosta kodin. Fyysinen ympäristö vaikuttaa paljon siihen, miten olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Siksi taloudellisten arvojen lisäksi, kannattaa miettiä myös muita asumiseen liittyviä arvoja. Tapa, jolla asuntoja tuotetaan vaikuttaa merkittävästi asumisyhteisöiden muodostumiseen.

Yksi näkökulma uuden asumisen mallin kehittämiseen onkin se, että mitä jos hankkeen kehittäminen ei alkaisi tontista ja sille etsittävästä teknisestä ratkaisusta, vaan ihmisistä, kenelle koteja rakennetaan. Tämä yhteisö tai joukkolähtöinen kehittäminen olisi jotakin aivan uutta, ja se avaisi uudenlaisia näkökulmia asumiseen. Siihen palaan tämän kirjoitussarjan viimeisessä osassa, kun olen ensin on käsitellyt sitä, miten asunto-osuuskunta perustetaan ja kenelle se sopii.

Tutustu asumisosuuskuntamalliimme Fira Oskuun täällä!

Haluatko kuulla ensimmäisten joukossa uusista Asumisosuuskunnista? Jätä sähköpostiosoitteesi ja liity asumisen etujoukkoon!

Lisätietoja:

Samuel Kopperoinen
Asumisosuuskunta-ohjelman omistaja
+358 4073 65049
samuel.kopperoinen@fira.fi